Kulttuurien kohtaaminen tänään ja huomenna

Taloudellinen globalisaatio:

Kulttuurit muuttuvat jatkuvasti. 2000-luvulla kulttuurien muutoksen päälinjoja on kaksi: yhteiskuntien monikulttuuristuminen ja kulttuurien samankaltaistuminen.

Talouden globalisaatio pakottaa ihmiset ja yritykset noudattamaan yhteneviä toimintatapoja.Suuryrityksillä on toimipisteitä ja tuotantopaikkoja eri puolilla maailmaa. Kansainväliset suuryritykset ja niiden tuotteet ovat omalta osaltaan tasoittamassa kulttuurien eroja. Applen puhelimet ovat käytössä kaikkialla, Ikea myy ”pohjoismaista muotoilua” eri puolilla maailmaa ja Coca-Colalla sammutetaan jano niin Suomessa kuin Kiinassa.

Globalisaation vastareaktiona lokalisaatio (Fulla ja Razanne -nuket)

Viihdeteollisuus: 

Viihteestä on tullut keskeinen kulttuureja yhdistävä tekijä. Esimerkiksi kansainväliset nettipelit ja visailu- ja tosi-tv-ohjelmat ovat hyvin samankaltaisia kaikkialla. Internet mahdollistaa amerikkalaisen viihdeteollisuuden suosion, mutta samalla myös eri kulttuurialueiden tuotteiden leviämisen. 

Länsimaiset uutiskanavat:

BBC, CNN ym. Toisaalta qatarilainen Al Jazeera.

Urheilu:

Viimeisten vuosikymmenten aikana urheilu on kaupallistunut voimakkaasti. Urheilutapahtumat ovat täynnä mainoksia, kisat nimetään pääsponsorin mukaan ja urheilijoista on tullut ammattilaisia.

Turismi:

Kulttuuritaustaltaan erilaiset ihmiset kohtaavat lisääntyneen ulkomaanmatkailun ansiosta yhä useammin. Vuonna 2016 tehtiin noin 1,2 miljardia turistimatkaa. Matkailu keskittyy länsimaihin: suosituin ulkomaankohde on viime vuosina ollut Ranska. Matkailu edistää kansainvälistä ymmärrystä, lisää tietämystä eri kulttuureista sekä tavoista ja vähentää siten ennakkoluuloja. Toisaalta turistit eivät aina kunnioita paikallista kulttuuria. Turismin merkitys elinkeinoelämälle.

Kulttuurien törmääminen:

Kulttuurien yhteentörmäyksen mallissa kulttuurien kohtaaminen saa väkivaltaisia muotoja. Amerikkalaisen politiikan tutkijan Samuel Huntingtonin (1927–2008) mukaan maailma jakaantuu kahdeksaan uskonnolliseen valtapiiriin, joiden välille syntyy väistämättä konflikteja. Nämä toisistaan poikkeavat kulttuuripiirit ovat kiinalainen, japanilainen, hindulainen, islamilainen, ortodoksinen, länsimainen, latinalais­amerikkalainen ja afrikkalainen. Huntingtonin mielestä kulttuurit pyrkivät kehittämään omia erityispiirteitään ja ovat valmiita laajentamaan omia alueitaan tarpeen vaatiessa.

Kylmän sodan jälkeen on vallinnut länsimaiden hegemonia: länsimaat hallitsevat maailman politiikkaa ja kulttuuria. Muut kulttuurit ovat kuitenkin haastamassa länsimaita kilpailuun. Kilpailijoiksi läntiselle kulttuurille Huntington esittää erityisesti Japania ja Kiinaa sekä islamilaista kulttuuria. Hänen pääajatuksensa on, että seuraavat sodat tullaan käymään eri kulttuuripiirien välillä.