Kulttuurit kohtaavat -kurssin kertausmateriaalia
トピックアウトライン
-
Sivustolta löydät kurssin kertausmateriaalia.
LUE KOKEESEEN SEURAAVAT KULTTUURIALUEET:
ISLAMILAINEN KULTTUURI (LÄHI-ITÄ)
AFRIKKA
AMERIKKA
JAPANI sekä
KULTTUURIEN KOHTAAMINEN
-
Palauta vähintään yksi alla olevista tehtävistä 1-3.
Lisäksi elokuva-tehtävät (Hotelli Ruandaja Leijapoika) ovat pakollisia.
Eri kulttuurialueisiin liittyviä tehtäviä voi myös vapaasti palauttaa.
Vastaukset huomioidaan kurssiarvosanaa annettaessa. Jotta voit palauttaa tehtävät, muista antaa kurssiavain: antropologia.
T: jari
-
Alla on kaksi lainausta, jotka käsittelevät länsimaiden suhtautumista siirtomaihin. Miten lainausten näkemykset eroavat toisistaan, ja miten erot selittyvät?
Kansakuntien välisen rauhantilan kasvu rajoittuu tiukasti niihin kansoihin, jotka ovat sivilisoituneita. – – Barbaarisen kansan keskuudessa rauha on poikkeuksellinen olotila. Sivilisaation ja barbarismin välisellä rajalla sota on yleisesti normaalia. – – Sivilisoitunut ihminen ymmärtää, että rauhan säilyttäminen on mahdollista ainoastaan alistamalla barbaarinen naapurinsa valtansa alle – – Jokainen sivilisaation laajennus on rauhan hyväksi. Toisin sanoen jokaisen suuren sivilisoituneen valtion kasvu tarkoittaa voittoa laeille, järjestykselle ja oikeudenmukaisuudelle.
(käännös: YTL) Yhdysvaltojen presidentti Theodore Roosevelt kirjassaan The Strenuous Life (1902)
Joskus mietin, että jos jonkin muun planeetan älykäs asukas tulisi tarkastelemaan Euroopan oloja vuoden 1914 jälkeen, hän saattaisi esittää tutkimuksensa tuloksena: ”Eurooppa on asutettu erityisen typerällä, epäpätevällä ja ylimielisellä ihmisrodulla. Vaikka eurooppalaiset ovat sotkeneet täysin omat asiansa viimeisten seitsemäntoista vuoden aikana ja melkein tuhonneet omat valtionsa, he silti väittävät, että yksinomaan he ovat kykeneviä hoitamaan Aasian ja Afrikan asioita.” En ole ollenkaan varma, ettei tuo olisi puolueettoman tarkkailijan näkemys Euroopan historiasta.
(käännös: YTL) Englantilainen kustantaja ja lehtimies Leonard Woolf teoksessa The Modern State (1933)
-
YO-tehtävä kevät 2007
Englantilainen Mary Kingsley kirjoitti teoksessaan West African Studies (1899) seuraavasti:
”(- -) oikea neekeri on uskoakseni paljon parempi ihminen kuin aasialainen; hän on ruumiillisesti vahvempi ja muistuttaa enemmän englantilaista kuin aasialainen; hän on looginen ja käytännöllinen (- -) hän näkee asiat siten, että hänellä on oikeuksia, käyttipä hän niitä tai ei, ja hän taistelee oikeuksiensa puolesta, kun tilanne niin vaatii. Hän ei rupea taistelemaan uskonnollisen aatteen puolesta. Hänestä ei ole marttyyriksi, eikä häntä kiinnosta pyristellä irti ruumiin kahleista kohti nirvanaa.”
a) Miten Kingsley arvosti afrikkalaisia suhteessa aasialaisiin ja millä perusteilla? (1 p.)
b) Mitä tekstin pohjalta voidaan päätellä tuon ajan englantilaisen kulttuurin ihanteista? (2 p.)
c) Mary Kingsley luetaan rasisminvastaisen ajattelun edelläkävijöihin. Pohdi, missä määrin yllä oleva teksti oli aikanaan rasisminvastainen puheenvuoro. (3 p.)
-
Kerro lyhyesti Ruandan sisällissodasta.
- ajankohta
- sodan syyt ja osapuolet
- uhrit
Ruanda tänään?
-
Millä tavalla elokuva heijastaa islamilaisen kulttuurin (arabikulttuurin) tapoja ja arvoja? Mainitse esimerkkejä.
-
-
-
Alla on kolme arviota eurooppalaisen siirtomaavallan vaikutuksesta.
a) Millaisina afrikkalaiset kuvataan kirjoituksissa? Miten lainausten (dokumentit A, B ja C) näkemykset eurooppalaisten vaikutuksesta eroavat toisistaan? (5 p.)
b) Missä mielessä voidaan sanoa, että dokumentit A ja B ovat etnosentrisiä? (5 p.)
c) Minkälaisia positiivisia ja negatiivisia seurauksia eurooppalaisten harjoittamalla siirtomaavallalla on ollut Afrikassa? (10 p.)
Dokumentti A. Maantieteilijä Iivari Leiviskä, Maailman kulttuurit ja maantiede (1936): ”Neekerit ovat oppineet tuntemaan uusia viljelyskasveja ja eurooppalaisten työtapoja. Eurooppalaiset ovat lopettaneet neekerien alituiset keskinäiset sodat ja ryöstöretket, ja heidän vaikutuksestaan ovat entiset raakalaistavatkin muuttuneet ja parantuneet etenkin niillä seuduilla, missä lähetyssaarnaajat ovat työskennelleet tahi eurooppalaiset ovat perustaneet kouluja ja muita sivistyslaitoksia. (...) Tärkeä merkitys on eurooppalaisilla ollut terveydellisten olojen parantamisessa ja Afrikassa yleisten vaarallisten tautien vastustamistyössä. (...) Eurooppalaisen sivistyksen vaikutus Neekeri-Afrikkaan on vielä pinnallinen ja ilmenee useimmiten vain ulkoisissa piirteissä etenkin kaupungeissa, joissa on sekaisin neekeriläistä ja eurooppalaista. Eurooppalaisten tahi kauppamiehinä rikastuneiden neekerien eurooppalaismallisten talojen vieressä on alkuperäisiä neekerimajoja, joissa voi nähdä koko perheen istumassa yhteisen maissipuurokulhon ympärillä, ja kaduilla kulkee uusissa eurooppalaispuvuissa komeilevien mustien liikemiesten rinnalla alastomia metsäläisiä, joista joillakin voi olla europalaistumisen ainoana merkkinä vanha hattu päässä tahi sateenvarjo kädessä.”
Dokumentti B. Ote Senegalin kuvernöörin raportista vuodelta 1938: "Siirtomaavallat ovat ottaneet tehtäväkseen maapallon takapajuisten yhteiskuntien kasvattamisen. Olkaamme hyviä kasvattajia ja tehkäämme [afrikkalaisista] hyviä eurooppalaisia."
Dokumentti C. Siirtomaassa syntynyt filosofi Frantz Fanon teoksessaan "Sorron yöstä" (1961): ”Vuosisatojen ajan Eurooppa on pitänyt pysähdyksissä muiden ihmisten edistystä ja orjuuttanut heitä omiin tarkoituksiinsa ja omaksi kunniakseen, vuosisatoja se on harjoittanut lähes koko ihmiskunnan tukahduttamista ”hengen seikkailun” nimessä. Katsokaa, miten se tänään horjuu atomien hajotuksen ja henkisen hajaannuksen välissä. (...) Eurooppa on ottanut maailman johdon käsiinsä innokkaana, kyynisenä ja väkivaltaisena. (...) Euroopan saavutusten, eurooppalaisen tekniikan, eurooppalaisen tyylin on lakattava houkuttelemasta meitä ja horjuttamasta tasapainoamme. (...) Jos me aiomme täyttää kansojemme odotukset, meidän on etsittävä ratkaisua muualta kuin Euroopasta.”
-
Yhdysvaltalainen aikakauslehti Puck kuvasi Afrikan tilannetta vuonna 1911 piirroksessa ”The Sleeping Sickness” (aineisto 6. A). (Sleeping Sickness = unitauti, eräs Afrikassa yleinen sairaus).
Myös piirroksen tekijä Gordon Ross on yhdysvaltalainen.
1. Millaisen kuvan piirros (aineisto 6. A) antaa oman aikansa Afrikan tilanteesta? 10 p.
2. Miten osuvana pidät taiteilijan näkemystä 1900-luvun alun imperialismista piirroksessa (aineisto 6. A)? 10 p.