Kulttuurit kohtaavat -kurssin kertausmateriaalia
Aperçu des sections
-
Sivustolta löydät kurssin kertausmateriaalia.
LUE KOKEESEEN SEURAAVAT KULTTUURIALUEET:
ISLAMILAINEN KULTTUURI (LÄHI-ITÄ)
AFRIKKA
AMERIKKA
JAPANI sekä
KULTTUURIEN KOHTAAMINEN
-
Palauta vähintään yksi alla olevista tehtävistä 1-3.
Lisäksi elokuva-tehtävät (Hotelli Ruandaja Leijapoika) ovat pakollisia.
Eri kulttuurialueisiin liittyviä tehtäviä voi myös vapaasti palauttaa.
Vastaukset huomioidaan kurssiarvosanaa annettaessa. Jotta voit palauttaa tehtävät, muista antaa kurssiavain: antropologia.
T: jari
-
Alla on kaksi lainausta, jotka käsittelevät länsimaiden suhtautumista siirtomaihin. Miten lainausten näkemykset eroavat toisistaan, ja miten erot selittyvät?
Kansakuntien välisen rauhantilan kasvu rajoittuu tiukasti niihin kansoihin, jotka ovat sivilisoituneita. – – Barbaarisen kansan keskuudessa rauha on poikkeuksellinen olotila. Sivilisaation ja barbarismin välisellä rajalla sota on yleisesti normaalia. – – Sivilisoitunut ihminen ymmärtää, että rauhan säilyttäminen on mahdollista ainoastaan alistamalla barbaarinen naapurinsa valtansa alle – – Jokainen sivilisaation laajennus on rauhan hyväksi. Toisin sanoen jokaisen suuren sivilisoituneen valtion kasvu tarkoittaa voittoa laeille, järjestykselle ja oikeudenmukaisuudelle.
(käännös: YTL) Yhdysvaltojen presidentti Theodore Roosevelt kirjassaan The Strenuous Life (1902)
Joskus mietin, että jos jonkin muun planeetan älykäs asukas tulisi tarkastelemaan Euroopan oloja vuoden 1914 jälkeen, hän saattaisi esittää tutkimuksensa tuloksena: ”Eurooppa on asutettu erityisen typerällä, epäpätevällä ja ylimielisellä ihmisrodulla. Vaikka eurooppalaiset ovat sotkeneet täysin omat asiansa viimeisten seitsemäntoista vuoden aikana ja melkein tuhonneet omat valtionsa, he silti väittävät, että yksinomaan he ovat kykeneviä hoitamaan Aasian ja Afrikan asioita.” En ole ollenkaan varma, ettei tuo olisi puolueettoman tarkkailijan näkemys Euroopan historiasta.
(käännös: YTL) Englantilainen kustantaja ja lehtimies Leonard Woolf teoksessa The Modern State (1933)
-
YO-tehtävä kevät 2007
Englantilainen Mary Kingsley kirjoitti teoksessaan West African Studies (1899) seuraavasti:
”(- -) oikea neekeri on uskoakseni paljon parempi ihminen kuin aasialainen; hän on ruumiillisesti vahvempi ja muistuttaa enemmän englantilaista kuin aasialainen; hän on looginen ja käytännöllinen (- -) hän näkee asiat siten, että hänellä on oikeuksia, käyttipä hän niitä tai ei, ja hän taistelee oikeuksiensa puolesta, kun tilanne niin vaatii. Hän ei rupea taistelemaan uskonnollisen aatteen puolesta. Hänestä ei ole marttyyriksi, eikä häntä kiinnosta pyristellä irti ruumiin kahleista kohti nirvanaa.”
a) Miten Kingsley arvosti afrikkalaisia suhteessa aasialaisiin ja millä perusteilla? (1 p.)
b) Mitä tekstin pohjalta voidaan päätellä tuon ajan englantilaisen kulttuurin ihanteista? (2 p.)
c) Mary Kingsley luetaan rasisminvastaisen ajattelun edelläkävijöihin. Pohdi, missä määrin yllä oleva teksti oli aikanaan rasisminvastainen puheenvuoro. (3 p.)
-
Kerro lyhyesti Ruandan sisällissodasta.
- ajankohta
- sodan syyt ja osapuolet
- uhrit
Ruanda tänään?
-
Millä tavalla elokuva heijastaa islamilaisen kulttuurin (arabikulttuurin) tapoja ja arvoja? Mainitse esimerkkejä.
-