トピックアウトライン

  • Tervetuloa!

    すべてを折りたたむ すべてを展開する
    • フォーラム アイコン
      Uutiset フォーラム

    • Tervetuloa S2-suomen kurssille S22: Kieli- ja tekstitietoisuus!


      Tällä kurssilla:
      • Opiskelet suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria
      • Keskustelet ja kirjoitat siitä, millaista on asua Suomessa, kun on toinen kieli ja kulttuuri
      • Opiskelet suomen kielen piirteitä ja suomen sukukieliä
      • Opit, miten kirjoitat tekstin aineiston pohjalta
      • Opit ymmärtämään virallisen ja epävirallisen kielen eroja

      Suoritat kurssin, kun:
      • Luet kurssilla annetut tekstit, opettelet sanastot ja tutustut muuhun opettajan antamaan materiaaliin
      • Teet viikkotehtävät ajallaan
      • Pääset tentistä läpi hyväksytyllä arvosanalla
      • Palautat kirjoitustehtävät kurssin loppuun mennessä

      Tervetuloa kurssille!

      T: Onni Kaarle


    • Lisenssi: Creative Commons CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi)

  • Kurssin tärkeitä käsitteitä

    • Virallinen ja epävirallinen viestintä

      Kielen puhuminen ja kirjoittaminen voidaan jakaa viralliseen ja epäviralliseen viestintään.

      Virallisen viestinnän tarkoitus on välittää viesti kaikille niin, että kaikki ymmärtävät viestin sisällön samalla tavalla. Tämän takia virallinen viestintä on yleiskieltä tai kirjakieltä eikä siinä ole kuvaannollista kieltä, jota lukijan pitää tulkita. Virallinen viestintä on yleensä kirjoitetussa muodossa tai puhuttuna yleiskielellä. Esimerkki: uutiset, poliisin tiedotteet, KELA:n kirjeet, koulun opinto-opas.

      Epävirallinen viestintä on kaikki muu viestintä, joka ei ole virallista viestintää. Epävirallinen viestintä on yleensä puhekielistä keskustelua, jossa on mahdollisesti murresanoja, vitsejä ja tulkinnanvaraa. Kirjoitetuissa teksteissä tekstiviestit, pikaviestit, chatit tai meemit ovat epävirallista viestintää. Epävirallisen viestinnän tarkoituksia voi olla monia: tiedonvälitys tuttujen välillä, ystävyyden ylläpitäminen, uusiin ihmisiin tutustuminen, ajanvietto, vitsailu tai esimerkiksi omien tunteiden kertominen. Se, mitä ei ole sopivaa sanoa virallisessa viestinnässä, sanotaan epävirallisessa viestinnässä, eli viestinnät täydentävät toisiaan.

      Ihmiset lukevat ja kuulevat päivittäin sekä virallista että epävirallista viestintää, ja on tärkeää osata erottaa ne toisistaan. Joskus tämä on vaikeaa: opettaja saattaa käyttää luokassa puhekieltä, mutta oppitunnin tieto on silti virallista viestintää; chatissa joku saattaa kirjoittaa vastauksen kirjakielellä, mutta keskustelu on silti epävirallista viestintää.

      Kun etenet kurssilla, pohdi seuraavia kysymyksiä: Mikä tällä kurssilla on virallista viestintää, mikä epävirallista? Mistä tunnistan virallisen ja epävirallisen viestinnän?

    • Yleiskieli ja puhekieli

      Suomen kielessä on kaksi päämuotoa: yleiskieli ja puhekieli.

      Yleiskieli noudattaa sanastossa, sanajärjestyksessä ja muussa kieliopissa kirjakielen sääntöjä ja normeja. Lauseet ovat selkeästi ymmärrettäviä, ja jos tekstissä käytetään erikoista sanastoa, se yleensä myös selitetään. Yleiskielessä ei käytetä murresanoja, slangia, sanojen lyhenteitä eikä tulkintaa vaativia vitsejä tai sarkasmia. Yleiskielen tarkoitus on olla mahdollisimman ymmärrettävä mahdollisimman monelle, minkä takia sen säännöistä ei saa poiketa. Yleiskieltä käytetään useimmiten virallisessa viestinnässä, kuten uutisissa ja tiedotteissa. Jos yleiskieli on vain kirjoitetussa muodossa, se on kirjakieltä. Jos puhuja noudattaa yleiskielen sääntöjä puhuessaan, se on yleispuhekieltä.

      Puhekieli on suomen kielen puhuttu muoto. Puhekielessä säännöt, rakenne ja sanasto ovat vapaampia kuin yleiskielessä, ja ne vaihtelevat puhujan iän, ammatin, koulutustaustan tai vaikka asuinpaikan mukaan. Myös keskustelutilanne ja siinä mukana olevat ihmiset vaikuttavat puhekieleen: henkilö voi puhuessa äitinsä kanssa käyttää erilaista puhekieltä kuin työkaverinsa kanssa. Epävirallinen viestintä, erityisesti tuttujen ja ystävien välinen viestintä, tapahtuu yleensä puhekielellä.

      Murteet ja slangi ovat yleensä osa puhekieltä, mutta niiden määrä vaihtelee paljon Suomen eri alueiden ja suomen kielen puhujien välillä: esimerkiksi Helsingin ja muun pääkaupunkialueen puhekielessä ei ole paljon murresanoja. Tavallisin murteen muoto on persoonapronominien vaihtelu: sinä/sä/sie | sinun/sun/siun. Slangi on murretta pienempi: se on yleensä pienellä alueella tai pienessä ryhmässä puhuttu kieli, jonka sanastoa on muuteltu ja johon on otettu paljon sanoja muista kielistä.

    • 課題 アイコン
      Yleiskielen ja puhekielen vertailua 課題

      Valitse Yle areenan sivulta eilisen klo 20.30 uutislähetys ja katso se. Vastaa sen jälkeen seuraaviin kysymyksiin ja palauta vastaus tähän tehtävään:

      • Mitä yleiskielen piirteitä löydät uutislukijan puheesta?
      • Millaista kieltä uutisissa haastateltavat ihmiset puhuvat? Yleiskieltä, puhekieltä vai jotain siltä väliltä?
      • Jäikö uutisista jotakin epäselväksi tai oletko epävarma jostain asiasta? Mistä ja miksi?

      Seuraavaksi katso jakso Ronja Salmen dokumentista, jossa hän puhuu koulutuksen tärkeydestä. Vastaa seuraaviin kysymyksiin ja palauta vastaus tähän tehtävään:

      • Mitä yleiskielen piirteitä löydät Ronja Salmen puheesta?
      • Mitä puhekielen piirteitä löydät Ronja Salmen puheesta?
      • Millaista kieltä ohjelmassa haastateltavat ihmiset puhuvat? Yleiskieltä, puhekieltä vai jotain siltä väliltä?
      • Miten dokumentin kieli vaikuttaa sen ymmärtämiseen?

      Lopuksi vertaile kahta ohjelmaa ja vastaa seuraaviin kysymyksiin:

      • Kumpi ohjelmista oli mielestäsi virallisempi? Miksi?
      • Miten ohjelmissa käytetyt kielet erosivat toisistaan?
      • Kumpaa oli helpompi ymmärtää? Miksi?
      • Kumpaa oli mielenkiintoisempi katsoa? Miksi?

    • Monilukutaito

      Tällä kurssilla harjoittelet muiden asioiden lisäksi myös monilukutaitoasi.

      Monilukutaito tarkoittaa taitoa ja kykyä lukea, omaksua, ajatella ja arvioida monia erilaisia tekstejä. Sanasta luku huolimatta monilukutaito ei tarkoita pelkkien kirjoitettujen tekstien, kuten kirjojen tai uutisartikkeleiden lukemista, vaan kaikki tiedonvälitys kuuluu monilukutaitoon: videot, keskustelut, mainokset, pelit, kuvat, meemit, chat-viestit ja niin edelleen. Lukutaitoa on siis monenlaista, eikä sitä arvostella vain pitkän kirjan lukemisen perusteella.

      Monilukutaidon harjoittelemisen tavoitteena on arvioida ja yhdistellä eri lähteistä tulevia tekstejä niin, että lukija ymmärtää paremmin sen kokonaisuuden, josta teksti kertoo vain toisen puolen tai pienen osan. Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa viimeisessä vaiheessa kaksi henkilöä kilpailee toisiaan vastaan siitä, kummasta tulee presidentti, ja eri uutislehdet ja uutiskanavat kannattavat yleensä vain toista henkilöä. Katsomalla uutisia kahdelta eri kanavalta, jotka kannattavat eri henkilöä, lukija voi ymmärtää molempia näkökulmia.

      Monilukutaito auttaa myös, jos joku koettaa huijata lukijaa. Jos lukija osaa hakea tietoa itse monesta eri lähteestä, on häntä huomattavasti vaikeampi saada esimerkiksi antamaan rahaa huijaukseen. Monilukutaito on myös tärkeä taito Internetissä ja Internet-pohjaisissa viestimissä, kuten Whatsappissa, Twitterissä ja TikTokissa, jossa tietoa tulee paljon ja nopeasti, ja lukijan pitää osata löytää oikeasti tärkeät asiat turhan tiedon joukosta.

      Kun kurssin aikana luet tekstejä ja etsit tietoa kurssin tehtäviin, mieti seuraavia kysymyksiä:

      • Kuka tekstin on kirjoittanut?
      • Kuka sen on julkaissut?
      • Missä se on julkaistu? Mitä tiedät lehdestä/sivusta?
      • Yrittääkö teksti vaikuttaa minun mielipiteeseeni?
      • Löydänkö muuta tietoa, joka vahvistaa tekstin olevan totta?

  • Puhekulttuuri

    • ブック アイコン
      Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä ブック
    • 課題 アイコン
      Kysymyksiä suomalaisesta puhekulttuurista 課題

      Lue teksti Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä. Vastaa tekstin avulla kysymyksiin:


      1. Mitä arvostetaan suomalaisessa puhekulttuurissa?
      2. Mitä sanotaan suomalaisten tervehtimisestä?
      3. Mitkä aiheet eivät sovi suomalaiseen small talkiin? Miksi?
      4. Ovatko kaikki suomalaiset aina hiljaisia?


    • フォーラム アイコン
      Keskustelua suomalaisesta puhekulttuurista フォーラム

      Lue artikkeli Tuppisuinen suomalainen on väärinymmärretty

      Vastaa tähän alueelle lyhyesti seuraaviin kysymyksiin. Huomaa, että myös muut näkevät viestisi.


      • Mitä ajattelet suomalaisten hiljaisuudesta?
      • Mitä hiljaisuus ja hiljaa oleminen tarkoittaa sinulle?
      • Oletko ollut tilanteessa, jossa sinua on hermostuttanut/ärsyttänyt/ahdistanut toisen henkilön hiljaisuus?

      Voit tämän jälkeen myös kommentoida muiden lähettämiin viesteihin.


    • フォーラム アイコン
      Keskustelua sarjakuvasta Finnish Nightmares フォーラム

      Finnish Nightmares on Karoliina Korhosen piirtämää sarjakuvaa suomalaisesta miehestä nimeltä Matti, joka joutuu tilanteisiin, jotka ovat tyypillisesti epämukavia, noloja tai kiusallisia suomalaisille. Avaa alla oleva linkki hänen sivulleen:

      Finnish Nightmares

      Valitse sivulta:

      • Yksi kuva, joka on sinun mielestäsi erityisen totta/hauska ja jonka ymmärrät
      • Yksi kuva, joka sinun mielestäsi EI ole totta/hauska tai jota et ymmärrä
      Lähetä keskustelualueelle nämä kuvat tai linkit ja kerro, kumpi kuva on mielestäsi totta ja kumpi ei. Kerro myös, oletko itse ollut samassa tilanteessa mistä kuva kertoo.

      Käy tämän jälkeen kommentoimassa kolmeen muuhun keskusteluun, mitä mieltä olet muiden valinnoista.


    • 課題 アイコン
      Viikkotehtävä 1: puhekulttuuri 課題

      Seuraa viikon aikana suomalaista keskustelua eri tilanteissa. Tilanne voi olla esimerkiksi koulussa, työpaikalla, kadulla, kaupassa, tuttavan luona. Sinun ei tarvitse itse osallistua keskusteluun, mutta voit olla siinä mukana.

      Kirjoita vähintään kolmesta (3) keskustelusta nämä tiedot lyhyesti ylös:

      - Missä tilanteessa keskustelu oli?
      - Mistä aiheesta keskusteltiin?
      - Millä tavalla keskusteltiin? (esim. rauhallisesti, vihaisesti, iloisesti)
      - Millaista kieltä käytettiin? (yleiskieltä, puhekieltä, murretta?
      - Kuinka kauan keskustelu kesti?

      Kirjoita vastauksesi esseenä tai muistiinpanoina tähän tehtävään.

    • フォーラム アイコン
      Viikkotehtävän 1 käsittely フォーラム

      Verratkaa seuraamianne keskusteluja ryhmäkeskustelussa (opettaja jakaa ryhmiin). Keskustelkaa seuraavista asioista:

      1. Mikä oli keskusteluissa samanlaista, mikä erilaista?

      2. Millä tavalla itse keskustelisitte tuntemattomien kanssa?

      3. Mistä aiheista voisitte aloittaa keskustelun?

      4. Onko asioita, joista ette pitäneet keskusteluissa? Olivatko jotkin asiat outoja?


    • 課題 アイコン
      Kirjoitustehtävä 1: Minun puhekulttuurini 課題

      Kirjoita lyhyt teksti (100-150 sanaa), jossa vertailet oman maasi/kulttuurisi puhekulttuuria suomalaiseen puhekulttuuriin. Mikä on samanlaista? Mikä on erilaista? Mistä pidät ja mistä et pidä?


    • URL アイコン
      Karoliina Korhonen: Finnish Nightmares URL
    • URL アイコン
      Artikkeli: Tuppisuinen suomalainen on väärinymmärretty URL

  • Monikielisyys

  • Kulttuurien keskellä

  • Suomi ja sen sukukielet

  • Aineistokirjoittaminen

    • Aineistokirjoittamisen ohjeet:

      1. Tutustu kaikkiin aineistoihin. Valitse se aihe, josta sinulla on eniten tietoa, mielipiteitä tai omakohtaisia kokemuksia.

      2. Lue tekstin tehtävänanto huolellisesti ja varmista, että ymmärrät, mitä sinun vaaditaan kirjoittavan.

      3. Lue pohjateksti ja etsi lähdetiedot: kuka on kirjoittanut tekstin, mikä on tekstilaji, tekstin nimi, julkaisupaikka ja -aika? Kirjoita omin sanoin, mikä on tekstin aihe ja mikä sen mielipide.

      4. Lue teksti uudestaan, alleviivaa tekstin tärkeimmät väittämät ja kokoa tärkeät asiat luetteloon ranskalaisin viivoin tai ajatuskarttaan.

      5. Suunnittele, miten kirjoitat tekstin: Mitä haluat tekstilläsi sanoa? Mikä on tärkein asiasi? Mitkä ovat omat kokemuksesi, tietosi ja ajatuksesi? Mitä esimerkkejä aiot käyttää? Missä järjestyksessä sanot asiat? Millä tavalla aloitat ja lopetat tekstin?

      6. Kirjoita teksti, pituus 250-300 sanaa. Muista viitata pohjatekstiin ja kirjoittaa aluksi seuraavat asiat:
      • Tekstin kirjoittaja
      • Tekstin tekstilaji (artikkeli, kolumni, mielipidekirjoitus jne.)
      • Tekstin nimi lainausmerkeissä
      • Tekstin julkaisupaikka ja -aika
      • Tekstin aihe lyhyesti
      Esim. Sanna Vilkman kirjoittaa Yle uutisten artikkelissa "Suomalainen kulttuuri myy maailmalla: "Menestys on onnekkaiden sattumien maksimointia"" (Yle uutiset 14.9.2017) suomalaisen kulttuurin menestyksekkäästä viennistä ulkomaille.

      7. Muista viitata aineistoon koko kirjoituksen ajan. Artikkelissa todetaan, että... | Vilkman kirjoittaa, kuinka... | Vilkmanin käsitys on, että... Jos lainaat tekstiä sanasta sanaan, käytä lainausmerkejä: Vilkman kirjoittaa, että "Kirjallisuuden vienti ei kuitenkaan lepää muutaman tähden varassa." Jos taas referoit eli selität lyhyesti omin sanoin, lainausmerkkejä ei tarvita: Vilman kirjoittaa, että kirjallisuutta viedään monipuolisesti.

      8. Tarkista vielä tekstin oikeinkirjoitus. Pyydä tarvittaessa kaveria tai kurssilaista lukemaan se läpi ja antamaan palautetta. Korjaa tai paranna tekstiä tarvittaessa. Anna kirjoitukselle lopuksi mielestäsi sopiva otsikko, joka houkuttelee lukemaan.
    • 課題 アイコン
      Aineistokirjoittamisen tehtävä 課題
      Valitse yksi seuraavista Yle uutisten artikkeleista, ja kirjoita sen pohjalta teksti tehtävänannon mukaan.

      1. Onnellisuusprofessori: suomalaisten onnellisuus on 1970-luvun tasolla – YK: Suomi on maailman onnellisin maa

      Tehtävänanto: Ota kantaa professori Markku Ojasen näkemyksiin onnellisuudesta ja vertaile niitä omiin kokemuksiisi.


      2. Kielitaito rapistuu ja kapeutuu – vientiyrityksen päällikön neuvo nuorille: "Lukekaa niitä kieliä!"

      Tehtävänanto: Ota kantaa Pohdi Sarah Laukkasen artikkelin ajatuksiin ja pohdi omien kokemustesi pohjalta, miten koululaisia (tai aikuisiakin) voisi motivoida opiskelemaan vieraita kieliä.


      3. Maryan Abdulkarimin kolumni: On etuoikeutettua paheksua äänikirjoja

      Tehtävänanto: Ota kantaa Maryan Abdulkarimin esittämiin ajatuksiin. Pohdi, miten kirjat, äänikirjat ja tarinat ovat vaikuttaneet sinun elämääsi.

    • URL アイコン
      Onnellisuusprofessori: suomalaisten onnellisuus on 1970-luvun tasolla – YK: Suomi on maailman onnellisin maa URL
    • URL アイコン
      Kielitaito rapistuu ja kapeutuu – vientiyrityksen päällikön neuvo nuorille: "Lukekaa niitä kieliä!" URL
    • URL アイコン
      Maryan Abdulkarimin kolumni: On etuoikeutettua paheksua äänikirjoja URL

  • Palautetta opettajalle

  • Hyödyllisiä linkkejä

  • Lukion opetussuunnitelma: moduuli S22

    Tämä moduulin on toteutettu uuden lukion opetussuunnitelman pohjalta, joka löytyy tästä osiosta. Mikäli käyttäjä on toteuttanut kurssin aikaisemmin vanhan opetussuunnitelman pohjalta, on hänen syytä tutustua yksityiskohtaisesti tähän ja kahteen seuraavaan osioon, sillä eroavaisuudet vanhan S22-kurssin ja uuden S22-moduulin välillä ovat merkittäviä. Moduulia voi ja saa täydentää olemassa olevalla materiaalilla, mutta tällöin moduulin lyhyt kesto (1op) on syytä ottaa huomioon.

    • Lukion opetussuunnitelma 2019:


      S22 Kieli-ja tekstitietoisuus


      Tavoitteet
      • opiskelija kehittää kielitietoisuuttaan ja monilukutaitoaan
      • ymmärtää kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle
      • oppii hyödyntämään erilaisia kielenkäyttötilanteita ja -ympäristöjä kielitaitonsa kehittämisessä sekä käyttämään koko kielivarantoaan oppimisessa
      • oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan

      Keskeiset sisällöt
      • suomen kielen ominaispiirteet
      • vertailu opiskelijan aiemmin oppimiin ja koulussa opiskeltaviin kieliin
      • Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus
      • monikielisyys
      • kielellinen repertuaari
      • monilukutaidon käsite
      • erilaiset tekstit ja niissä vakiintuneet ilmaisukeinot, esimerkiksi kirjoitetun kielen rakenteet
      • eri kielimuodot: puhekielen ja yleiskielen sekä epävirallisen ja virallisen viestinnän erot, abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön erot
      • opetuspuheen, muodollisen puheen ja luetun ymmärtämisessä tarvittavat strategiat


    • ファイル アイコン
      LOPS 2019 ファイル

  • Lukion opetussuunnitelma: moduulit S21, S22, S23

    Tämän moduulin suunnittelussa on otettu huomioon uuden opetussuunnitelman moduulien S21, S22 ja S23 sisällöt. Moduuli on suunniteltu moduulin S21 asioita syventäväksi (monilukutaito, tekstin hallinta, aineiston pohjalta kirjoittaminen), sekä osin moduulin S23 sisältöä alustavaksi (vuorovaikutus, erilaiset puhekulttuurit, ryhmässä viestintä). Moduulin sisältö on täten opettajasta ja oppilaitoksesta riippuen mahdollista yhdistää joko moduulin S21, S23 tai molempien suoritukseen.

    • Moduulit S21, S22 ja S23


      Lops 2019

      Tekstien tulkinta ja kirjoittaminen (2 op)


      Tavoitteet

      Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
      • osaa tuottaa, tulkita ja arvioida erilaisia, monimuotoisia tekstejä ja niiden rakenteita ja ilmaisutapoja
      • oppii havainnoimaan kielen rakenteiden ja ilmausten käyttöä erilaisissa teksteissä ja hyödyntämään sitä omassa kirjoittamisessaan
      • oppii käyttämään erilaisia tekstejä oman kirjoittamisen pohjana
      • syventää kirjoitusprosessin eri vaiheisiin liittyviä taitojaan.

      Keskeiset sisällöt
      • pitkien tekstien lukeminen, mahdollisesti myös muilla opiskelijan osaamilla kielillä: tekstin tavoitteen ja sisällön ymmärtäminen
      • keskeiset tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit sekä niiden yhdistelmät
      • luettavien tekstien ymmärtämisessä tarvittavat strategiat, abstraktin kielen taito, sana-, fraasi- ja käsitevaranto
      • kielen- ja tekstinhuoltoa
      • erilaisten tekstien tuottamisen prosessi yksin ja yhdessä sekä tekstien pohjalta kirjoittaminen, referointi ja kommentointi
      • kokonainen kaunokirjallinen teos tai tietokirja


      S22 Kieli- ja tekstitietoisuus (1 op)

      Tavoitteet

      Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
      • kehittää kielitietoisuuttaan ja monilukutaitoaan
      • ymmärtää kielen merkityksen oppimiselle ja ajattelulle
      • oppii hyödyntämään erilaisia kielenkäyttötilanteita ja -ympäristöjä kielitaitonsa kehittämisessä sekä käyttämään koko kielivarantoaan oppimisessa
      • oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan.

      Keskeiset sisällöt
      • suomen kielen ominaispiirteet, vertailu opiskelijan aiemmin oppimiin ja koulussa opiskeltaviin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, monikielisyys, kielellinen repertuaari, monilukutaidon käsite, erilaiset tekstit ja niissä vakiintuneet ilmaisukeinot, esimerkiksi kirjoitetun kielen rakenteet
      • eri kielimuodot: puhekielen ja yleiskielen sekä epävirallisen ja virallisen viestinnän erot, abstraktin ja konkreettisen kielenkäytön erot
      • opetuspuheen, muodollisen puheen ja luetun ymmärtämisessä tarvittavat strategiat


      S23 Vuorovaikutus 1 (1 op)


      Tavoitteet

      Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
      • kehittää lukiokoulutuksen edellyttämiä viestintätaitojaan kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana
      • lisää viestintärohkeuttaan ja syventää viestijäkuvaansa sekä käsitystään kielestä ja identiteetistä
      • oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja erilaisten kontekstien, vuorovaikutussuhteiden ja puhekulttuurien näkökulmasta
      • oppii havainnoimaan ja ymmärtämään ryhmäviestinnän ilmiöitä.

      Keskeiset sisällöt
      • oman vuorovaikutusosaamisen reflektointi, viestintärohkeus sekä harjaantuminen kuuntelevaan, tavoitteelliseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen
      • kuullun ymmärtämisen ja keskusteluun osallistumisen strategiat ja institutionaalisen vuorovaikutuksen kielelliset keinot
      • tekstien kirjoittaminen osana suullisia vuorovaikutustilanteita: esimerkiksi yhteisten projektien suunnitelmat, muistiinpanot monimediaisista teksteistä
      • verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
      • ryhmäviestinnän ilmiöt, kuten roolit, jännitteet ja koheesio

  • Lukion väistyvä opetussuunnitelma (LOPS 2015): Kurssi S22

    Uusi moduuli S22 on vanhaa verrokkikurssia puolet pienempi, minkä takia tämän kurssin materiaaleissa ei ole esimerkiksi erillisiä kielioppiharjoituksia. Mikäli kurssia halutaan täydentää väistyvän opetussuunnitelman materiaaleilla tai vain vertailla muutoksia ja yhtymäkohtia, on tähän osioon lisätty vanhan kurssin tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

    • Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22)

      Opiskelijan käsitys suomen kielen rakenteesta, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

      Tavoitteet

      Kurssin tavoitteena on, että opiskelija:

      • vahvistaa kielitaitoaan ja lisää kieli- ja tekstitietoisuuttaan
      • ymmärtää suomen kielen rakenteellisen luonteen sekä syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan
      • ymmärtää äidinkielen ja kielitaidon merkityksen ajattelun, vuorovaikutuksen ja identiteetin rakentamisen välineenä
      • ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa
      • vahvistaa käsitystään suomalaisuudesta
      • oppii arvioimaan omaa kielitaitoaan ja erityisesti puhe- ja vuorovaikutustaitojaan, kehittää tiedon- ja tieteenalojen kielten hallintaa sekä oppii laatimaan suunnitellun puhe-esityksen.

      Keskeiset sisällöt
      • kielen, vuorovaikutuksen, kirjallisuuden, kulttuurin ja median merkitys
      • eri tekstilajien hallinnan syventäminen
      • lauseen rakenne (subjekti, predikaatti, objekti, kongruenssi) ja lausetyypit sekä erilaisten lauseiden tehtävät
      • suomen kielen vertailu omaan äidinkieleen ja muihin kieliin, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys
      • suomen kielen ominaispiirteet, kielen vaihtelu ja kielen kuvallisuus
      • kielen rakenteiden vakiinnuttaminen ja kielenhuoltoa: muun muassa rektio, lauseiden ja kappaleiden sidosteisuus
      • aineiston pohjalta kirjoittaminen ja kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, jäsentely, palautteen antaminen ja vastaanotta-minen, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely
      • kuullun ymmärtämisen ja oman viestimisen harjoittelua
      • informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esit-täminen ja arviointi sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelua