Suomen kieli ja sen sukukielet

1. Suomen sukukielet

Suomen kieli on hyvin erilainen kuin muut eurooppalaiset kielet. Tämä johtuu siitä, että suomen kieli on eri kielisukua kuin muut eurooppalaiset kielet: suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi saksa, venäjä, englanti tai ruotsi kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin. Tämän takia monet sanat, jotka ovat muiden kielten välillä samanlaisia, voivat olla suomessa täysin erilaisia.

Suomen kielen puhujia on noin viisi miljoonaa. Suomen sukukielistä, eli muista suomalais-ugrilaisista kielistä suurin on unkari, jonka puhujia on noin 14 miljoonaa. Lähin suomen sukukieli on viro, ota puhuu noin miljoona ihmistä. Unkari on etäsukukieli, eikä se kuulosta melkein yhtään suomelta. Viro on suomen lähisukukieli eli itämerensuomalainen kieli, joka kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin suomi. Muita lähisukukieliä ovat esimerkiksi karjala, vepsä ja vatja, joita puhutaan Suomen itäosissa sekä Venäjällä.

Itämerensuomalaiset kielet:

Kuva: Wikimedia Commons: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:It%C3%A4merensuomalaiset_kielet.png. Lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/

Muita suomen etäsukukieliä ovat esimerkiksi saamelaiskielet, joita puhutaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisosissa, sekä esimerkiksi mordva, mari, komi ja udmurtti, joita puhutaan Venäjällä. Monet näistä kielistä ovat vähemmistökieliä, eli niitä ei opeteta koulussa lapsille eikä niillä kielillä voi asioida pankissa tai viranomaisten kanssa. Erityisesti tämän takia ne ovat uhanalaisia kieliä.

Uralilaisten kielten sukupuu äänteiden mukaan:

Kuva: Häkkinen, Jaakko 2007: Kantauralin murteutuminen vokaalivastaavuuksien valossa. Pro gradu -työ, Helsingin yliopiston Suomalais-ugrilainen laitos.

2. Suomen kielen piirteitä

Taivutus

Suomen kielessä sanoja taivutetaan, ja niistä voidaan uusia sanoja johtamalla. Sanojeen vartaloon, eli sanan muuttumattomaan osaan, voidaan liittää kirjaimia, jotka antavat sanalle lisämerkityksiä. Esimerkiksi englannissa sanoille annetaan lisämerkityksiä erillisillä sanoilla, esimerkiksi prepositioilla.

Esimerkiksi:

taloissammekin = talo-i-ssa-mme-kin

• talo- (sanavartalo)
• -i- (monikon tunnus)
• -ssa- (sijapääte, tarkoittaa sisällä) 
• -mme- (omistusliite, tarkoittaa meidän) 
• -kin (liitepartikkeli, tarkoittaa myös)

in our houses too = in our house-s too

• in (prepositio, sisällä)
• our (omistusliite, meidän)
• house- (sanavartalo)
• -s (monikon tunnus)
  
• too (adverbi, myös)