Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä
| Sivusto: | Moodle |
| Kurssi: | Avoimen oppimateriaalin kirjasto: S22 Kieli- ja tekstitietoisuus |
| Kirja: | Suomalaisen puhekulttuurin piirteitä |
| Tulostanut: | Vierailija |
| Tulostettu: | lauantai, 23. marraskuuta 2024 |
Kuvaus
Tämä on yleistajuinen kuvaus suomalaisen puhekulttuurin piirteistä, tarkoitettu aloitukseksi aiheen käsittelyyn.
1. Suomalaiset kestävät ja arvostavat hiljaisuutta
Suomalaiset ovat stereotyypin mukaan hiljaisia, vähäpuheisia ja eleettömiä. Tämä on totta, jos suomalaisia verrataan esimerkiksi eteläeurooppalaisiin, amerikkalaisiin tai lähi-idän alueen ihmisiin. Suomalainen pystyy sietämään hiljaisuutta pitkään, minkä takia kahden suomalaisen keskustelussa voi olla pitkiäkin taukoja, jolloin molemmat ovat hiljaa. On myös tavallista, että keskustelussa ei puhuta samaan aikaan muiden kanssa, vaan toisen annetaan puhua loppuun. Toisen päälle puhuminen tai keskeyttäminen on usein epäkohteliasta.
Suomalaiset eivät yleensä keskustele tuntemattomien kanssa, vaikka he olisivat samassa paikassa. Tämän takia esimerkiksi hississä, bussipysäkillä, junassa tai julkisessa tilassa suomalaiset ovat usein hiljaa. Hiljaa olemisella suomalaiset antavat toistensa olla rauhassa, eikä tämä ole epäkohteliasta.
Kun suomalainen puhuu, hänellä on yleensä asiaa, ja hän odottaa, että häntä kuunnellaan. Niin ikään suomalainen kuuntelee tarkasti, mitä toinen puhuu, ja luottaa siihen, että puhuja tarkoittaa, mitä hän sanoo. Suomalaiset tervehdykset ovat yleensä lyhyitä ja ytimekkäitä: moi, terve, hei, huomenta, päivää. Tervehtiessä ei yleensä sanota toisen ihmisen nimeä.
Suomalainen small talk
Suomalaiset käyttävät small talkia, mutta vähemmän kuin esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaiset. Small talk on läsnä yleensä keskustelun alussa, kun tutustutaan uusiin ihmisiin ja kun tarvitsee rikkoa hiljaisuus.
Suomalaisen small talkin aiheet ovat turvallisia, tuttuja ja sellaisia, joista kaikkien on helppo puhua. Esimerkiksi sää, harrastukset, viimeiset uutiset tai luonto ovat hyviä aiheita. Small talkin aiheiksi eivät erityisesti käy yksityisasiat, raha-asiat kuten palkka tai osakkeet, seksuaaliset tai seksuaalisuuteen liittyvät aiheet, politiikka tai uskonto. Nämä aiheet ovat liian henkilökohtaisia.
Kaikki suomalaiset eivät ole hiljaisia ja puhumattomia: osa on puheliaita ja osa puhuu vähemmän. Myös eroja alueiden välillä on, esimerkiksi maaseudun asukkaiden ja kaupunkilaisten välillä. Myös se, miten hyvin toisen ihmisen tuntee, vaikuttaa keskustelun nopeuteen ja aiheisiin. Suomalainen saattaa olla hyvin hiljainen ja varautunut tuntemattomien kanssa, mutta ystäviensä kanssa puhuu paljon ja pitkään.